Ngā tūmomo tae
Nā te aronuku whenua, me te kanorau takiwā ka hua ake ngā momo toi o tēnā rohe, o tēnā rohe. Ko te nuinga o ngā toi ana ki Te Waipounamu he mea tā ki te waro pango i whakahanumitia ki te ahowhare, te hinu, me ētahi anō kīnaki. Ka kitea nuitia ngā toi whero puta noa i Te Waipounamu. He takiwā anō ka kitea i te taha o ngā toi pango. He maha ngā tae o ētahi o ngā toi.
Nā te takoto noa o te rino ōkai, he ngāwari noa te tangotango, te whakahanumi hoki ki te tae whero. He karaka ētahi, he kura ētahi.
Ko ngā tae kōwhai, tae mā, tae kikorangi hoki i ahu mai i ngā putunga uku, putunga manawa whenua hoki. He wā ka whakamahia te uku mā ki ngā papa kōhatu pōuriuri i Te Waipounamu. He onge te tae kikorangi ki ngā toi ana. E kitea nuitia ana te tae pango me te whero ki te tonga o Waitaha, engari he onge ki te nuinga o ngā wāhi.
Ngā kīnaki waituhi
I te tau 1918 ka whakaputaina te tikanga mahi i te tae pango mō te toi ana ki roto i te Journal of the Polynesian Society. ‘He mea tahu ngā peka o te rākau monoao, ka uta ki runga whāriki, kātahi ka wakua ki te ipu. Kātahi ka kotēhia te kāpia me ngā hua o ētahi atu rākau ki roto i te ipu. Ka makaia anō te hinu o te weka ki roto kia puta ai tētahi tae kāore i mātotoru, kāore i kōrahirahi.’ Ko te hua ko tētahi tae “e kore e waimeha noa”.1
Te whai pānga ki ētahi atu toi
He whai pānga tata ngā hoahoa o ngā toi ana ki ērā o te toi tā moko, whakairo, kōwhaiwhai hoki. Ko ēnei tūāhua katoa ka whakatauira i te hononga wairua o te tangata ki ōna tūpuna, ki ōna atua.
Ngā rerekētanga ā-rohe
E ai ki ngā taunaki whaipara tangata i āta urutaungia te toi o Hawaiki ki ngā rohe me ngā kokoru puta noa i Aotearoa. I hua tēnei āhuatanga i ngā heke mai i wāhi kē, i moutere kē. Hei ētahi toi ka puta he manu, he tangata manu, he ika, he kurī me ētahi atu kīrehe e kitea nui ana ki Te Waipounamu, kāpā ki Te Ika-a-Māui.
He maha ngā whakairo, ngā tānga kōkōwai rānei kei te roto o Tarawera, me ētahi atu wāhi o Rotorua puta atu ki Kaingaroa. Ki Te Waipounamu he nui ngā tānga ko ō rātou waka mōkihi kei roto. Ko ngā wāhi whaipara i Taranaki he mea whakairo ki ētahi tūāhua kāore e kitea ki wāhi kē. Kei Taupō me Tokoroa ētahi toi e rite tahi ana ki ērā i Te Waipounamu. He rite tonu hoki ngā toi ana o Rēkohu ki ērā i Te Waipounamu.
Ngā toi mēra
I te tau 2012 ka whakaputaina e Poutāpeta Aotearoa ngā raupapa o ngā toi ana ki te pokapū o Te Waipounamu. Ko ētahi toi ko te Pouākai (i kitea ki Pareora); ko tētahi tiki (nō Maerewhenua); ko te tokorua e toko ana i tō rāua mōkihi (nō Ōpihi); ko Te Puawaitanga, he kiwi e puta ana i tōna hua (nō Waitaki) me tētahi taniwha (nō Ōpihi).
Ngā haehaenga
Ko ētahi o ngā peita pango he mea whakaawaawa kia kitea mai te papamuri pākeho. E kite nuitia ana tēnei tikanga ki te raki o Ōtākou. Ko Te Pouākai tētahi o ngā tino toi o reira. He tohu tērā ko tēnei tētahi o ngā wāhi tawhito rawa.
Ngā manu ngaro
He onge anō ngā toi whakaatu i ngā manu kua ngaro i te tirohanga kanohi. Ko tētahi tauira taiea o te moa kei roto i te ana paku ki te awa o Pareora ki te tonga o Waitaha. Kei tētahi o ngā whārua tūtata tētahi peita pango o te pouākai kei runga i te tuanui o tētahi ana. Nō ngā tau tōmua rawa ēnei mahi toi.