Skip to main content
Logo: Te Ara - The Online Encyclopedia of New Zealand. Print all pages now.

Taukē, Te Hāpimana

by Ian Church

Biography

Ko Taukē, nō te hapū o Te Inu-ā-wai o Ngā Ruahine, he wāhanga nō Ngāti Ruanui. E mau herehere ana tōna whaea i Waikato i te wā i whānau ai ia. Nō te tau 1810, 1811 rānei. I te whānautanga ka whakaaro te whaea me patu tana tamaiti kia kore ai e pāraua ka noho hei pononga. Ēngari nā tētahi rangatira o Waikato i whakarauora. I tōna iriiritanga, ka tapaina a Taukē ki a Te Hāpimana. Ko tērā īngoa nō te mihinare o te Rōpū Hāhi Mihinare (Church Missionary Society) o Rotorua, nō Te Hāpimana (Thomas Chapman). E tamariki tonu ana a Taukē ka tukuna kia hoki ki tōna whenua tupu i Taranaki ki te tonga. Nō te marama o Ākuhata 1840, ka kite ia i ngā mahi a te mihinare, a Wiremu Nēra Ngātai i te pakanga i te pā o Pātoka ki Waitōtara. Kāore i roa ka mātau ia ki ngā kōrero o te Paipera, ka noho hei kaikauwhau.

I te wā o te tekau tau atu i 1850 ko Taukē tētahi o ngā kaitautoko i te kaupapa whakatū Kīngi. I tae rawa ia ki Pūkawa i Taupō moana i te whakataunga ko Pōtatau Te Wherowhero hei Kīngi i te whakamutunga o te tau 1856. I te whakawahinga o te Kīngi i Ngāruawāhia i te 2 o Mei 1859, he maha rātou i ngōki atu i waenganui i ngā kūwhā o Te Wherowhero. Ko tērā tikanga he whakahoro hauhauaitū e whānau hou ai te tangata. Kua tū hoki he Kīngi hei ora mō te iwi.

Nō taua tau anō ka pānuitia ko ia te kaiako a te Hāhi Mihinare i Weriweri i Taranaki ki te tonga. Na, ko te kaiako i a ia ki ngā kōrero o tua whakarere ko tana whanaunga tata ko Rāwiri Waimako. Ka tae ki tōna wā, ka noho ko Taukē te pakeke, te pūkenga kōrero mō tōna iwi. Heoi, i noho pūmau tonu ia ki te Hāhi Mihinare. I te takahitanga mai a Pīhopa Herewini (G. A. Selwyn) i te rohe o Taranaki ki te tonga i Noema o 1861, ka puritia mārire e ētahi o ngā iwi. Ko te riringa o Taukē ki tana iwi. Ka riro nāna i manaaki te pīhopa i Māwhitiwhiti. Nāna i whakarite ngā karakia, me te iriiringa o te tini o te tamariki. I te hokinga o Te Herewini ki tōna kāinga, ka tukuna te mōkihi pukapuka rahi tonu nei ki a Taukē.

Ko te āhua nei, kore i roa i muri mai ka huri a Taukē ki te Pai Mārire. I te pakanga i Te Mōrere (Sentry Hill) i te marama o Āperira 1864, ka tū tōna ringa. Ēngari ahakoa ia i te pā o Tītokowaru i Te Ngutu-o-te-manu i te tau 1868, kāore kē ia i whakauru atu ki tērā pakanga.

I te mutunga o ngā pakanga ka noho a Taukē ki Weriweri, hei kaiwhakaāio whenua, hei kaikauwhau, hei ako hoki i ngā taonga tuku iho. Ko te mahi a tōna iwi he whakatipu i te otaota, cocksfoot, kia pua hei rui. He wāhanga o ngā pua i hokona ki a William Williams, he kaihokohoko nō Te Hāwera. I tētahi wā he nui rawa nō te moni i utua mai e Williams ka whakahokia atu e Taukē te wāhanga i hipa.

I ngā tau mai i 1870, ka whai a Taukē i ngā mahi a te poropiti a Te Whiti-o-Rongomai. Ā, he tino hoahoa hoki rāua ko Tohu Kākahi. I Parihaka i te tau 1881, ka kite a Taukē i ngā hōia e rapu pū ana me te wāwāhi hoki i ngā taputapu o ngā kāinga o ngā Māori. Nā ērā mahi ka ngākaurua a Taukē ki te Whakapono. Heoi nā tō rāua hoahoa ko te minita, ko T. G. Hammond i pūmau tonu ai ia ki te Whakapono. I te tuhinga a Hammond i tana pukapuka The story of Aotea (1924) nā Taukē i whāngai ki ngā kōrero. Ko ia tētahi o ngā kaitiaki tokowhā i whakaritea i te tau 1883 hei tiaki i te pukapuka whakaū i te mana whenua mō te 20 eka i tukuna ki tōna hapū. Ēngari nō te taenga ki ngā moni mō ngā whenua rāhui e rīhi ana ki te kaitiaki o te motu, kore rawa ia i nanao atu. Ki tōna whakaaro ko te kaupapa rīhi whenua he takahi i te mana Māori.

I te tau 1911 i a Taukē e noho ana i Ketemarae i waho atu o Te Hāwera, ka whakaaengia e Waikato mā Taranaki e tohu te tangata mō te rohe pōti o Te Tai Hauāuru. Na, ko Taukē hoki te kanohi o te Kīngitanga i taua wā. Ka riro nāna i kōkiri te take i tautapatia ai a Māui Pōmare ki taua tūranga.

Nō te 2 o Hune 1915 ka mate a Te Hāpimana Taukē. I tanumia ki Weriweri. Kei tōna kōhatu te kōrero 104 ōna tau.


He whakaaturanga anō

Rārangi pukapuka

    Hammond, T. G. In the beginning. Hawera, 1915

    Houston, J. Maori life in old Taranaki. Wellington, 1965


Me pēnei te tohu i te whārangi:

Ian Church. 'Taukē, Te Hāpimana', Dictionary of New Zealand Biography, first published in 1990. Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand, https://teara.govt.nz/mi/biographies/1t18/tauke-te-hapimana (accessed 19 April 2024)